14- Iloinen Imst – Tiinojen matka alppikaupunkiin!

Kuva: Tiina S. / Pekka A.

Jo viikolla vaeltaessamme olimme kuulleet vaellusopas Mariolta, että Mandarfenin kukoistavat parvekekukat pannaan alulle Imstissä sinne vietyihin kukkalaatikoihin. Sitten juhannuksen jälkeen, tai joskus ennenkin, kukkalaatikot palautetaan Imstistä takaisin alppikyläämme jo terhakkaina, alppi-ilmasta nauttivina kukkina. Mario kertoi myöskin, että erinomaisesti kukoistavien kukkien salaisuus on myös kylmissä kesäisissä alppiöissä. Mutta, joka tapauksessa, meillä kaimatytöillä, Tiinoilla, heräsi kiinnostus matkata postibussilla päätepysäkille asti, ja nähdä omin silmin Imst.

Tuumasta toimeen: perjantai-aamuna klo 10.08 starttasimme matkamme. Edelleen, vaikka elettiin jo loppuviikkoa, emme saaneet silmiämme irti henkeäsalpaavista alppimaisemista. Toki kahden puheliaan naisen innokas keskustelu hieman haittasi maisemiin keskittymistä..

Jännitimme, löytäisimmekö päätepysäkin, jolla poistua bussista, mutta huolemme oli turha. Eikä sitten muuta kuin valloittamaan Imstiä! Ja tietysti ilman karttaa, joka hauskasti nostatti seikkailuhenkeämme. Eipä aikaakaan kun edessämme kohosi kaunis rakennus, jonka näyteikkunat vangitsivat meidät. Kauniita, käytettyjä alppivaatteita juhlaan ja arkeen! Tosin second hand -kauppa myi muutakin kuin em. vaatteita, mutta tehokkaita sisäänheittotuotteita ne olivat. Ja niinpä kaunis, huoliteltu nahkaliivi löysi uuden kantajan tämän kirjoittajan miehestä.

Pekka und die neue Weste Foto: Antero P.

 Huomatkaa: hintaan 24 euroa! Olimme innoissamme tästä löydöstä. Mutta sitkeästi vastustimme halvalla ostamisen himoa, eikä mukaamme tarttunut muuta tuosta viehättävästä liikkeestä.

Lähestyttiin nyt jo sitten lounasaikaa. Silmiimme osui sievä kahvilasta kertova mainoskyltti. Etsimme kotvan aikaa ko. kahvilaa, ja lopulta löysimme sen talon kulmasta portaiden päästä.  Ja niinpä nälkäiset Tiinat marssivat kahvilan tiskille kovassa touhussa aikeinaan tilata murua rinnan alle. Voi mikä moka! Nälkäkö vai mikä sai meidät unohtamaan paikalliset tavat: nyt ei tarvinnutkaan palvella itse itseään. Olisi vain pitänyt malttaa odottaa pöydässä palvelua.. Ja meitähän sittemmin palveltiin hyvin. Oli lystiä kerrankin istua rauhassa lounasaikaan kahvilassa ja seurata muiden lounasvieraiden edesottamuksia. Hei, tuohon naapuripöytään taisi tulla paikallisen pankin tiimi lounaalle, tuumimme selvällä suomen kielellä toisillemme. Niin erilainen meidän rento loma-asumme oli heihin verrattuna. Käyttämämme eksoottinen kieli noteerattiin, tosin itävaltalaisten kohteliaalla pidättyväisyydellä. Sitten täyden vatsan kera kohti uusia seikkailuja!

Hyvin varustettu kirjakauppa nappasi meidät seuraavaksi. Meillä molemmilla oli intoa tutkia kaupan antia perusteellisesti. Vielä oli tuliaisia ostamatta rakkaillemme. Vietin tovin jos toisenkin tutkimalla liikkeen englanninkielistä kirjallisuutta, vaikka saksan kielen kurssilla olimmekin. Kauniit ensi vuoden kalenterit, joissa oli houkuttelevia kuvia Itävallasta, veivät huomioni. Näinpä turisti tutkii kaupassa aina arvattavissa olevaa turistitavaraa. Mutta turistin mieltä ilahdutti erityisesti kirjakaupan erittäin hyvin varusteltu leponurkka, jossa oli juotavaa, istumaan houkutteleva punainen nahkasohva ja sievästi somistettu pikkula. Merkillepantavaa oli asiakkaan maallisten tarpeiden huomioiminen. Yllätyin iloisesti, että toiletti lisukkeineen löytyi helposti myyjättäreltä asiasta kysyttyäni. Olin nimittäin varautunut suomalaiskansalliseen yksikantaiseen kieltoon asiasta kysyessäni.

Foto: Tiina S. (kuvassa Tiina K.)

Jäädessäni vielä penkomaan erään vaatekaupan ulkovaatetäkyjä menetin kaimatyttöni näkyvistäni. Odotin ja odotin. Voiko Tiinalla olla tuttuja täällä Imstissäkin, aprikoin mielessäni. Kävi ilmi, että Tiinaa oli alkanut haastatella eräs opiskelijaneitokainen, joka oli ollut vaihdossa Suomessa, olikohan Rovaniemellä. Haastattelua ei saatu tehtyä, mutta naisten välille kehkeytyi kylläkin antoisa keskusteluhetki.

Imst yllätti meidät iloisesti! Eikä vähiten kauniiden maisemiensa ansiosta: Imstkin on tavallaan Alppien kainalossa. Kaksi tyytyväistä, eksoottista kieltä pajattavaa naista palasi postiautolla hotellimme makoisalle iltapäiväpalalle! Tiina S.