Kokoonnuimme tavanomaiseen tapaan kello yhdeksän aamulla hotellin
edustalle. Tällä kertaa meillä oli yksi opas ja lähdimme kaikki yhtä matkaa
kävellen aluksi reilun kilometrin verran. Matkaisimme lähes tuhat metriä korkeammalle
2.840 metrin korkeuteen. En ollut matkalla ensimmäistä kertaa, joten tiesin,
mitä odottaa. Kulkuvälineemme muistutti lähinnä metroa, jossa pääasiassa
seistiin. Jyrkkää nousua kapeahkossa tunnelissa vuoren sisässä kesti jonkun
aikaa.
Ylös saavuttuamme kävelimme pienen matkan
ja kokoonnuimme puoliympyrään pienen kappelin eteen.
 |
| "Kapelle des weißen Lichtes" Foto: Arto N. 2015 |
Pekka oli ystävällisesti
varautunut esittämään pienen tekstin raamatusta sekä saksaksi että suomeksi.
Hetki oli koskettava ja sai osan meistä kyynelehtimään. (kiitos Pekka!!Anne)
 |
| Foto: Arto N. |
 |
| Foto: Arto N. 2015 |
 |
| Kyllä! Kivikkokävelyä! Foto: Piela S. |
 |
Foto: Piela S. 2015
|
Jymy-yllätys koettiin, kun päästiin kaikki
jäätikölle tallustelemaan. Kävelimme siellä arviolta vajaan kilometrin verran.
Aivan railojen läheltä menimme. Jännittävin hetki oli, kun huomasin avoinna
olevan railon molemmilla sivuillani. Olimme saaneet ohjeet, että ei saa poiketa
oppaan ohjaamalta ”polulta” ja tiukassa jonossa olisi syytä edetä.
 |
| Marsch! Foto: Arto N. |
Jäätikön jälkeen oli vuorossa todella
tiukka nousu. Tällä kertaa oli tie kyseessä, mutta jyrkkyys oli todella
haastava. Pitää myös muistaa, että olimme aivan eri korkeuksissa kuin täällä ”Kotisuomessa”.
Nyt tavoittelimme kävelyllä taas 2.840 metrin korkeutta. Kaikki sinne pääsivät,
toiset hiukan nopeammin kuin toiset. Tunsi kyllä olleensa viikon aikana
pienellä korkeanpaikan harjoitusleirillä.
Jäätikkövaellus oli minulle kaikista eksoottisin
ja parhain kokemus matkalla. Harvoinpa elämässä tulee vastaan tällaista
mahdollisuutta. Mukavaa oli myös, että se toteutettiin sellaisella
vaativuusasteella, että koko porukkamme pääsi mukaan.
 |
| Odottamassa Gletscherexpressiä! Foto: Piela S. 2015 |
Sokerina pohjalla kyseisenä päivänä oli
myös Café 3440, Itävallan korkeimmalla sijaitseva kahvila. Sinne matkasimme kuuden hengen
vaijerihissillä. Maisemat olivat siten huikeat. Ensikertalaiselle
korkeanpaikankammoiselle se ei välttämättä ole kovin mukava kokemus. Itse nautin
matkasta huipulle täysin siemauksin!
 |
| Wildspitzbahn, Foto: Arto N. |
Kahvit huipulla, näkymänä lumiset vuoret!
Miten mahtavaa! Sinne olisi jäänyt pidemmäksikin aikaa nauttimaan maisemista.
 |
| Café 3440 Foto: Piela S. |
 |
| Die Aussicht vom Café/ Näköala kahvilasta Foto: Piela S. 2015 |
 |
| Foto: Arto N. |
Päivän lopuksi, ennen illallista, oli
mahdollisuus nauttia hotellin saunaosastosta, hoidoista tai uinnista. Anneli
Keine Kommentare:
Kommentar veröffentlichen